DAY 03-YOUR PARENTS

Mun vanhemmat... No siis mä en ensinnäkään sano isää isäks, vaan kutsun sitä etunimellä, se on vaan Antti. Emmä osaa sanoo sitä isäks. Mut äiti on ihan äiti.

Mun vanhemmat on ihan parhaita ja ne on kasvattanut mut ihan hyvin. Oikeestaan ne on kasvattanu mun mielestä mut aika "tiukkapipoisesti", ainakin äiti, Antti ei niinkään. Mut se on ihan hyvä! Siis kun pienenä olen saanut aina huudot jos kaatuessa hajoaa housut tai suttaan paidan tai sohvatyynyn, niin nyt viisitoistakesäisenä olen oppinut välttämään sitä kaikkea. Osaan syödä ruokani siististi(harvoja poikkeuksia lukuunottamatta) ja en muista milloin viimeksi olen kaatunut niin että housut olisivat menneet rikki.

Vanhemmille kuuluu kiitos myös siitä, miten hyväksi piilottelijaksi olen tullut. Siis jos pienenä olen sutannut sukkani tai jotain, olen piilottanut ne jonnekkin, enkä ikinä puhunut niistä enää. Sovellan sitä edelleen. Enää en piilota kylläkään sukkia...

Mulle tulee iän myötä aina lisää vapauksia, samoin vastuuta. Saan mennä tällä hetkellä aika vapaasti, eikä mulla ole kotiintuloaikoja. Kunhan vaan kännykkä on mukana, niin tulen kotiin kun äiti soittaa:) Ja itselläkin on sellainen hälytyskello, että kun kello tulee melko paljon, on pakko laittaa ainakin viesti kotiin että viivynkö vielä kauan. Enkä oikeastaan tykkää olla ulkona kovinkaan myöhään yöhön. Mitä harvemmin, sen parempi!

Tykkään mun vanhemmista ihan hirveesti, vaikka (yllätys) ne ottaakin välillä päähän. Meidän äiti osaa olla ihan kunnon kiukkuperse jonka takia vältän kaikin keinoin riitoja sen kanssa, ja onnistun siinä hyvin. Me ei riidellä todellakaan usein. Sama juttu Antin kanssa, mut se on lempeempi tapaus kuin äiti. Mut se on myös todella rasittavaa, kun sun huoneesta palaa lamppu ja meidän perheen ainoa miespuolinen henkilö vaihtaa sen noin vuoden kuluttua. Mulla on neljä taulua jotka pitäis laittaa seinälle, mutten voi koska siihen tarvitaan jotain kyprokkikiinikkeitä. Heinäkuun alussa Antti sano et se hankkii niitä. Ei ol näkyny.

Mut on ne silti ihan parhaita(:

~Eeva

P.S.
Oltiinkin vasta tänään Hannan kanssa kattomassa se Potterien eka osa. Kun ostettiin lippuja, juteltiin sen myyjän(siis omg se oli ite riku räsänen) mukavia, se oli ihan sairaan siisti jätkä! ,Käveltiin ennen leffaa(ostettiin liput pari tuntii enne) vanhas raumas ja ihasteltiin joulunalusaikaa. Oli kylmä. Päästiin ekana saliin ja saatii parhaat paikat(totta kai). Leffa oli yllättävän hyvä vaik täynnä virheitä, naurettiin ja kuiskittii melkee koko aja, anteeks kanssakatsojille. Silmät oli märät ku se loppu, mut en sentää itkeny kunnol.