Pitkän tauon jälkeen, moi!

 
Nauroin tota kuvaa:D

Tää o kuitenki iha ykkössijal:DD

Mun pitäis saada torstain viimeistää valmiiks maatyö portugalist, kaheksa sivuu + lähdehakemisto. Nii ja kuvii ei lasket sivumäärään. Voi vittu.

Mulla ei oikein ole mitään kirjoitettavaa, laitan tähän nyt sanaisen arkkuni tuotoksia.

Joka ilta uudestaan,
samat haavat alkaa vuotamaan.
Merkitsee tuskan,
paikantaa kivun.
Haluaa tietää miltä se tuntuu,
päivän aikana se unohtuu,
kivun tuntiessa se mieleen muistuu.
 

Yhä uudestaan,
me maahan kaadutaan,
ja vaik ei mitään sanotakaan,
mietitään,
noustaankohan me enää milloinkaan?

Jääny koukkuun ku huumeeseen,
itsensä satuttamiseen,
tupakan polttamiseen.
Se kiehtoo, se uusi juttu,
olo on muuten ennestään tuttu.
Lisätään fiilikseen maustetta,
tuodaan se esille arvilla,
piilotetaan itsemme vaatteilla.
Vaikka se sattuu enkä edes osaa,
saattaa se merkitä sisäistä sotaa.
Se on pahasta, siitä ei saa puhua,
aikuisia nuoremmathan saattaa pelästyä!
En haluu itseäni satuttaa,
vain apua huutaa,
paskan oloni todistaa.
Ja silti kiellän kaiken.
BY:EEVA